Oon joskus kaaauan sitten lukenut Ishigurolta Ole luonani aina, ja muistelen tykänneeni. Klara ja aurinko jätti makuuni ehkä vähän liikaa salaisuuksia, niin että toisinaan mua turhautti lukiessa kun ihmettelin, eikö asioista todella kerrota enempää. Tarina oli liikuttava, mutta välittömästi lukemisen jälkeen olin hiukan pettynyt. Sitten kävi hassusti niin, että kun pohdiskelin kirjaa itsekseni ja täydensin aukot mielikuvituksella, yhtäkkiä pidinkin siitä paljon enemmän. Joka tapauksessa tykkäsin koko ajan tunnelmasta, joka oli selittämätön, mystinen ja ajoittain häiritseväkin. Mitä mieltä te olitte? Ihania lukuhetkiä puiden alla tänä kesänä 💛 Suomentaja: Helene Bützow #klarajaaurinko #kazuoishiguro #lukeminen #kirja #kirjafedi #scifi #kesä
Koska olin lukenut sun kommentin, pelkäsin kirjan loppua. Mutta varoituksesi ansiosta en itse pettynyt siihen. Ilman sitä niin olisi voinut käydä.
Kirjaan on rakennettu erikoinen maailma, jossa riittää vielä mietittävää. Luulen, että myös tästä Ishigurosta jää mieleeni muistikuvia, joihin vielä palaan.
Tapa, jolla hän vihjailee salaisuuksista, miellyttää minua, mutta se edellyttää tarkkaa keskittymistä. Nyt se onnistui hyvin, sillä ahmin kirjan nopeasti, noin 40 tunnin sisällä.
Seuraavaa Ishiguroon pidän kyllä kunnon tauon, edellisen luin kesällä. Kuten Klara, haluan käydä läpi (kirja)muistot ja panna ne oikeaan järjestykseen: jos luen liian lähekkäin muistot sekaantuvat.